DIGITALISATION AND PLATFORM ECONOMY - DISRUPTION IN SERVICE SECTOR

Digitalisation and the platform economy have changed business and consumption patterns. Similarly, ways of working have also changed and become polarised as a result of automation, robots, e -commerce and blockchains bringing new innovations to the markets and changing earnings logic. Lower and middle-class jobs decrease or disappear, and high skilled roles increase. The new digital innovations and the progressive expansion of large platforms, such as Airbnb and Uber, have also placed pressure on the development of legislation, globally. The purpose of this study is to describe how digitalisation and the platform economy affect the service sector in general and how this disruption has implications for service sector companies, blue-collar workers and consumers. This research is based on qualitative content analysis. According to the results, digitalisation and the platform economy have both positive and negative effects. For example, these phenomena are expanding business markets and increasing the choice of consumers and the freedom of employees. On the other hand, the insecurity of employees and competition between local and global companies may increase uncontrollably. (C) 2019 Published by Future Academy www.FutureAcademy.org.ukPeer reviewe

FROM CLIMATE CHANGE TO CUSTOMER DIALOGUE-CSR IN THE SERVICE SECTOR

ABSTRAC

The connection between customer and personnel satisfaction - a case study about Finland Post

vo

Views of consumers and other food chain actors on organic food and its production

In this study we have examined what kind of views and attitudes consumers and other food chain actors have concerning organic food and its production and how these views and attitudes differ. The survey data from year 2003 consist of responses by 1 186 consumers and 333 other food chain actors. The main methods used in the analysis of survey responses were factor, cluster and discriminant analyses. With the help of these methods, consumers and other food chain actors were clustered into various groups. The discriminant analysis was based on respondents’ attitudes towards organic food and organic food production. As a result of the analysis, five differing attitudinal groups among the consumers were identified. These attitudinal groups were Believers, Committed, Neutrals, Doubters and Negatives. In addition, six differing attitudinal groups were identi-fied among the other food chain actors. These attitu-dinal groups were Believers, Supporters, Weak Doubters, Strong Doubters, Unsatisfieds and Nega-tives. The organic food chain appears to suffer from shortcomings: the products and information do not flow smoothly from producers to consumers. Conse-quently, both consumers and other food chain actors want more information about organic food production and more visibility and public sales promotion activi-ties for organic products

Elintarvikeketjun toimijoiden ja kuluttajien käsityksiä luomutuotannosta ja luomuruoasta

Tutkimuksessa selvitettiin, millaisia käsityksiä elintarvikeketjun toimijoilla ja kuluttajilla on luomutuotannosta ja luomuruoasta ja eroavatko nämä käsitykset toisistaan. Tässä tutkimuksessa toimijoilla tarkoitettiin kauppoja, tuottajia, valmistajia ja ammattikeittiöitä. Tutkimus oli kvantitatiivinen ja se perustui Finfood Luomun kyselyaineistoon. Hankkeen tavoitteena on tuottaa tietoa luomutuotannon kysyntä- ja tarjontaketjun toiminnan sekä sen toimijoiden välisen vuorovaikutuksen parantamista varten. Vuoden 2003 kyselyyn vastasi yhteensä 1 186 kuluttajaa ja 333 toimijaa. Tutkimuksen analyysimenetelminä käytettiin lähinnä faktori- ja ryhmittelyanalyysejä. Tulosten mukaan sekä toimijat että kuluttajat voitiin jaotella useampiin ryhmiin sen perusteella, millainen asenne heillä oli luomutuotantoa ja luomuruokaa kohtaan. Toimijoiden aineistosta erottui kuusi ryhmää. Ryhmiä erotteli lähinnä luomuun liittyvät kokemukset. Myönteiset (n = 74) suhtautuivat kaikkeen luomuun liittyvään myönteisesti. Sitoutuneet (n = 51) kaipasivat lisää tietoa luomutuotannosta ja näkyvyyttä luomulle. Epäröivät (n = 54) puolestaan epäilivät luomulla olevan kielteisiä vaikutuksia elinympäristöön ja yrityksen kannattavuuteen. Kyseenalaistavat (n = 24) näkivät luomuketjun toimimattomana ja luomutuotannon kannattamattomana. Tyytymättömät (n = 84) osallistuivat luomutoimintaan, mutta osallistumisesta huolimatta heillä oli kielteisiä käsityksiä luomuketjun eri toimijoiden välisestä yhteistyöstä ja luomutuotteiden hinnasta. Kielteiset (n = 46) suhtautuivat kaikkeen luomuun liittyvään hieman negatiivisesti. Kuluttajien aineistosta muodostui viisi erilaista ryhmää. Myönteiset (n = 224) suhtautuivat kaikkeen luomuun liittyvään myönteisesti. Sitoutuneet (n=256) suosivat luomutuotteita, mutta he olivat tyytymättömiä tuotteiden näkyvyyteen mediassa ja kaupassa. Neutraalit (n = 275) eivät antaneet selvästi kielteisiä eivätkä myönteisiä arvioita luomulle. Epäröivät (n = 292) kokivat puolestaan, ettei luomutuotteista ollut saatavilla riittävästi tietoa. Kuten tuottajien ryhmässä, myös kuluttajien keskuudessa Kielteiset (n = 139) suhtautuivat kaikkeen luomuun liittyvään kielteisesti. Kaikista vastaajista luomutuotteita käyttivät eniten keskituloiset naiset. Edellisiin vuosiin verrattuna luomutuotantoon liittyvät arviot olivat aiempia vuosia pessimistisempiä. Erityisesti tuottajat näkivät luomutuotannon tulevaisuuden epävarmana. Myös muiden toimijoiden halukkuus osallistua luomuketjuun oli hieman laskusuunnassa. Jatkuvasti luomutuotteita käyttävien kuluttajien halukkuus ostaa luomutuotteita oli sen sijaan pysynyt samana.The aim of this study was to examine what kind of concepts food production chain actors and consumers have concerning organic production and organic food, and do these attitudes differ. In this study actors are agricultural growers and producers, stores, producers and catering services. This research is quantitative and is based on Finfood Luomu's data. The research is part of a Ministry of Agriculture and Forestry's research programme. The aim of the programme is to produce new information about the organic food chain. In 2003 surveys were answered by 1 186 consumers and 333 food production chain actors. The main methods used were factor, cluster and discriminant analyses. According to the results, actors and consumers were separated into various groups. The discriminant was based on respondents' organic food and organic productions attitudes. As a result of cluster analysis, six different actor groups were found. The main discriminant factor was experience of organic food production. The Positives' (n = 74) views on organic food and organic production were positive in all cases. The Commitments (n = 51) wanted more information about organic food production and more visibility for organic food. The Doubters (n = 54) doubted whether organic food production have positive effects on the environment and enterprise profitability. The Opponents (n = 24) considered the organic food chain unworkable and organic food production unprofitable. Even when the Unsatisfieds (n = 84) participated in organic food production themselves, they had negative concepts about the interaction of actors and organic food prices. The Negatives' (n = 46) views on organic food and organic food production were only slightly negative in all cases. As a result of cluster analysis five different consumer groups were found. The Positives (n = 224) attitudes on organic food and organic production were positive in every case. Even when the Commitments (n = 256) favoured organic products, they criticised there lack of visibility in the media and stores. The Neutrals (n = 275) did not have a clearly a positive or a negative attitude organic food and organic food production. The Doubters (n = 292) said there was not enough information about organic food. The Negatives' (n = 139) views on organic food and organic food production were negative in all cases. According to the results, frequent users of organic food were middle-aged women. In 2003 evaluation of food production was more pessimistic than in previous years. Producers, in particular, thought future of organic food insecure. Also, producers' willingness to take part in the organic food chain has fallen slightly. In the consumer section, the frequent users' willingness to buy organic food products has remained on the same level.vo

Laatu- ja vastuunäkemyksiä elintarvikeketjussa

Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, miten eri toimijoiden näkemykset laadusta ja vastuusta kohtaavat elintarvikeketjussa. Tutkimuksessa tarkasteltiin elintarvikeketjun eri toimijoiden laatu- ja vastuunäkemyksiä sekä niiden konkretisoitumista toimijoiden välisessä vuorovaikutuksessa. Lisäksi haettiin vastausta siihen, kuinka laaja-alaiseksi vastuu määritellään, mihin tai keneen vastuu kohdistetaan sekä miten laadusta ja vastuusta viestitään. Tutkimuksessa sovellettiin laadullista lähestymistapaa. Aineistojen hankinta toteutettiin kahdessa vaiheessa. Ensimmäiset aineistot hankittiin puolistrukturoitujen teemahaastattelujen (N=61) avulla. Tutkimuksessa haastateltiin panosteollisuuden, alkutuotannon sekä elintarviketeollisuuden ja -kaupan edustajia, kuluttajia, viranomaisia sekä edunvalvojia. Tutkimuksen rajaamiseksi ja tutkimuskysymysten konkretisoimiseksi tarkasteltavaksi valittiin kolme esimerkkituotetta ja niiden tuotantoketjut. Toisessa vaiheessa toimijaryhmien haastatteluaineistojen pohjalta saatuja tuloksia vertailtiin keskenään. Vertailun tueksi tutkimuksen loppupuolella järjestettiin toimijaryhmille yhteisesti kaksi ryhmäkeskustelua, joihin osallistui 13 edustajaa elintarvikeketjun kaikista eri osista. Tutkimus osoittaa, että laatu ja vastuu linkittyvät toisiinsa käsitteellisesti. Vastuu voidaan nähdä olennaisena osana laatua ja laatutyötä. Panosteollisuudessa vastuu ulotettiin tuotantopanosten soveltuvuudesta käyttötarkoitukseen aina lopputuotteen laatuvaikutuksiin. Alkutuotannossa vastuu miellettiin erityisesti tuotannon laatukriteerien täyttymiseksi, kun taas elintarviketeollisuudessa se ymmärrettiin kokonaisvaltaisesti korkeaksi laatutyöksi. Elintarvikekaupalle vastuullinen toiminta merkitsi laadukkaita hankintoja ja vastuullista asiakaspalvelua. Kuluttajien näkemykset elintarvikeketjun vastuullisuudesta olivat ennen muuta sidoksissa laadukkaaseen ja turvalliseen ruoan tuotantoon ja tarjontaan, mutta myös yleisempiin kestävää kehitystä ja eettisiä toimintatapoja koskeviin kysymyksiin. Kaikki ketjun toimijat linkittivät tuoteturvallisuuden keskeiseksi osaksi laatua ja laatutyötä. Jäljitettävyys jakoi näkemyksiä ketjun toimijoiden kesken. Sitä pidettiin tärkeänä, jotta voidaan selvittää tuotteiden alkuperä ja hallita tuote-eräkohtaisia riskejä ja jäljitettävyyskustannuksia. Läpinäkyvyys koettiin jäljitettävyyttä laajempana asiana. Sen katsottiin liittyvän yritystoiminnan avoimuuteen ja rehellisyyteen. Eri toimijaryhmien mielipiteet yhteiskuntavastuuseen liittyvistä tekijöistä olivat samansuuntaisia alan kirjallisuuden kanssa. Liiketoiminnan kannattavuutta pidettiin taloudellisen vastuun keskeisimpänä tekijänä. Sosiaaliseen vastuuseen sisältyvien tekijöiden hahmottaminen oli haasteellista erityisesti kuluttajille. Sen sijaan kaikille toimijaryhmille ympäristövastuu oli tutuin yhteiskuntavastuun osa-alue. Tutkimuksen mukaan viestintää elintarvikeketjun laatu- ja vastuuasioista tulee kehittää edelleen. Kehittämistä on erityisesti viestinnässä käytettyjen käsitteiden selkeydessä ja yhtenäisyydessä sekä viestinnän avoimuudessa ja vuorovaikutteisuudessa kuluttajien ja elintarvikeketjun eri toimijoiden välillä.The purpose of the study was to find out how the different actors' views on quality and responsibility meet in the food chain. The study examined the views on quality and responsibility of the different actors and the ways they are concretised in the interaction between them. Further questions to be answered were how broadly the concept of responsibility is defined, to what or whom the responsibility is directed and how quality and responsibility are communicated. The study applied the qualitative approach. The data were collected in two stages. The first set of data were obtained through semi-structured thematic interviews of representatives of the input industry, primary production, food industry and trade, as well as consumers, authorities and representatives of different interests (N=61). Three example products and their production chains were selected to structure the study and concretise the questions asked. In the second stage the results obtained on the basis of the data from the interviews were compared with each other. To support the comparison, two group discussions were organised for all the groups of actors. Altogether 13 representatives from all parts of the food chain participated in these discussions. The study shows that conceptually quality and responsibility are linked to each other. Responsibility can be seen as an essential element of quality and quality work. In input industry responsibility extended from the applicability of the production inputs to their specific uses all the way to the quality impacts of the final product. In primary production quality was mainly associated with meeting the quality criteria for the production, while in the food industry it was perceived in a comprehensive way as top quality work. For food trade responsible action implied high-quality purchases and responsible customer service. The consumers' views on responsibility in the food chain were primarily linked to the production and supply of safe, high-quality food, but they also covered wider issues, such as sustainable development and ethical practices. All actors in the chain associated product safety as an essential element to quality and quality work. The views on traceability were somewhat divergent. It was considered important to be able to find out the origin of the products and control the risks in specific consignments and traceability costs. Transparency was perceived as a broader issue than traceability: it was considered to relate to the openness and honesty of the business operations. The views of the different groups of actors on the elements involved in social responsibility were similar to those presented in the literature. Profitability of the business activity was considered the central factor of economic responsibility. Perceiving the factors included in social responsibility was challenging especially for the consumers. Environmental responsibility was the best known aspect of social responsibility for all groups of actors. According to the study, communication on the quality and responsibility aspects of the food chain calls for further improvement. In particular, the concepts used in the communication should be clarified and harmonised, communication should be more open and interaction between the consumers and different actors in the food chain should be improved.vokMTT taloustutkimu